No johan nyt on, taas oli mäki pullollaan väkeä. Tää on aivan uskomatonta. Ja paljon oli semmosta porukkaa joka ei ennen ole kipinöitä käyny kattomassa. Ihmettelen suuresti. Sitäkin kyllä ihmettelen että missäs ne meidän omat on, ne jotka eivät tänä kesänä ole mukana. HETI KATTOMAAN HIENOA ESITYSTÄ. Esitys sinänsä oli pe-iltana melkoisen löysä, mutta eihän harrastajateatterissa olekaan kahta samanlaista esitystä. Yleisö kylläkin nauroi niin ettei loppua meinannu tulla. Tässä on nyt hyvä vaihe vähän kertailla kevään kuulumisia tämän näytelmän teon osalta. Me aloitettiin lukuharkat jo tammikuulla ja siitä pikku hiljaa edettiin kohtausharjoituksiin. Jos totta puhutaan niin enhän mää ole mikään ohjaaja mutta olen kattellu huonoja ohjaajia ja ajatellu että vältän niitä virheitä ja yks tärkeä juttu on se että muistaa kunnioittaa porukkaansa. Ne on ihmisiä. Ei niitä voi kohdella ihan miten vaan. No, seuraavaks mää varmaan alan nyyhkiä joten se siitä. Tänään on viimeinen esitys. Katsomo on jo melkein täys, joten tunnelma tulee varmasti olemaan upea. Haikea, iloinen, ehkä vähän väsynytkin. Mutta näyttelijäporukka ja me statistit aiotaan illalla pitää hauskaa. Ohjelmaa piisaa, onhan koko porukka esiintyjiä. Kirjoitellaan taas kun jaksellaan.