No niinpä niin. Tiistai oli toivoa täynnä. Hiomista, hiomista. Kriittisen palautteen aika. Nyt alkaa hikinen nousu kohti ensi-iltaa ja näytöksiä. Onneksi työryhmä on samanhenkinen, ymmärtää mitä puhutaan ja kestää myös negatiivisen palautteen. Eipä muuta kun kohti uutta päivää. Vielä kun saisi ittensä jotenkin aisoihin niin eiköhän tämä tästä. Se minkä eilen huomasin että ryhmä osaa tukea toisiaan, uskaltaa tuoda omia mielipiteitään tarkasteluun mutta antaa tilaa myös tyhmän ohjaajan kommenteille.